Taloudellinen hyvinvointi
Taloudellinen hyvinvointi. Se on käsite, joka on pyörinyt mielessäni erityisesti tänä kesänä.
Elämäni mullistui myös taloudellisesti jätettyäni yrittäjyyden taakseni, ja jäätyäni hetkeksi kotiäidiksi. Ensi viikolla alkava Äitiysloma tarkoittaa sitä, etten palaa työelämään ennen ensi kesää.
Minulla ei ole yrittäjänä ollut mahdollisuutta suuriin YEL maksuihin, vaan olen maksanut juuri sen verran kuin olen pystynyt. Tämä tarkoittaa siis sitä, että aikalailla minimillä mennään siihen asti, kunnes pääsen takaisin työelämään.
Minun on myönnettävä, että nämä kolme kuukautta, mitä olen nyt ollut kotona, ovat opettaneet minulle rahasta enemmän kuin koko tähän astinen elämäni. Paljon on tullut nähtyä ja opittua 35 vuoden aikana, mutta rahan suhteen silmäni ovat avautuneet näiden kuluneen kolmen kuukauden aikana isosti.
Minulla on ollut myös enemmän aikaa tutkia talouteen liittyen internetin ihmeellistä maailmaa. Olen törmännyt toistuvasti päivittäin samoihin teemoihin " taloudellinen vapaus", " taloudellinen riippumattomuus". Olen törmännyt siihen tosi asiaan, että joka tuutista meitä kehtoitetaan vaurastumaan, takaamaan oma hyvinvointimme vaurastumisen kautta.
Totuus on kuitenkin se, että raha ei takaa meille hyvinvointia. On kuitenkin olemassa sellainen määritelmä kuin taloudellinen hyvinvointi. Ainakin itse pidän taloudellista hyvinvointi yhtenä elämän osa-alueena sekä hyvinvoinnin osa-alueena.
Rahalla on aivan valtavan suuri rooli elämän osa-alueiden helpottajana. Mielestäni liiankin suuri. Raha kyllä mahdollistaa asioita, mutta se ei tee elämästämme onnellista tai jotenkin parempaa. Toki hetkellisesti. Tuntuu, että olemme niin rakastuneita rahaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin, että rahasta on itseasiassa tullut tekijä, joka rajoittaa elämäämme.
Säästäminen tottakai on viisasta. Ikinä ei voi tietää mitä tapahtuu, siksi olisi hyvä olla se kuuluisa puskuri rahasto. Minulla itselläni sitä ei ole, vielä, mutta joskus on.
On totta, että raha voi toimia joko kirouksena tai siunauksena. Se riippuu täysin siitä, miten rahaan asennoituu ja miten sitä elämässään käyttää.
Nimenomaan tämä asenne ja se, miten rahaa käytämme kuvastaa taloudellista hyvinvointiamme. Joskus raha saa jopa kaiken näyttämään todella itsekkäältä. kaikesta on saatava voittoa, joskus hinnalla millä hyvänsä. Raha aiheuttaa paljon riitaa, ja taitaa se olla yksi suurimmista avioerojenkin syistä. Myönnän, että myös omassa avioliitossani raha on usein ollut riidan aiheena.
Taloudellinen hyvinvointi ei ole taloudellista riippumattomuutta, tai taloudellista vapautta, se on taloudellista tasapainoa. Tällä tasapainolla tarkoitan sitä, että toimeentulosi riittää pakollisiin laskuihin, ruokaan, ja ideaali tilanteessa saat joka kuukausi sukan varteen jotakin, tai sinulle jää hieman rahaa kulutukseen.
Taloudelliseen hyvinvointiin liittyy vahvasti myös taloudellinen osaaminen, talouden hallinta sekä taloudellinen käyttäytyminen. Näistä tekijöistä syntyy taloudellinen tasapaino, joka luo taloudellista hyvinvointia. On kuitenkin selvää, että taloudellisella hyvinvoinnilla on iso merkitys kun puhutaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
Ehkä isoimmaksi tekijäksi omassa arjessani on noussut oma talouskäyttäytymiseni, ja se millaiseksi arvion oman talouskäyttäytymiseni. Olenko siihen tyytyväinen vai en.
Olen ollut hyvin yllättynyt siitä, miten vähällä sitä voikaan pärjätä, kun on yksinkertaisesti pakko. Silti mitään ei ole puuttunut. Joka päivä olemme kaikki saaneet syödäksemme, kaikilla on ehjät (ainakin osittain, hehe) vaatteet päällämme. Se, etten ole pystynyt ostamaan kuin pakolliset ruokatarvikkeet sekä maksamaan pakolliset laskut, ei ole vähentänyt onnellisuuden tunnettani. Itseasiassa minusta tuntuu, että tämä tiukempi taloudellinen tilanne ei suinkaan ole huonontanut taloudellista hyvivnointiani, vaan parantanut sitä.
Muistan, miten tarkkoja omat isovanhempani olivat kulutuksestaan. Mummoni merkkasi jokaisen tulevan ja kulutetun pennin ruutuvihkoon, ja kaikki ylimääräinen säästettiin pahan päivän varalle. Vuosien varrella olen välillä pohtinut, että voi kun pystyisin itsekin tekemään niin.
En ole vielä siinä pisteessä, että merkkaisin kaiken ylös, sillä usein sen unohdan. Mutta olen päässyt taloudellisessa suunnitelmallisuudessani siihen pisteeseen, että tiedän tarkasti mitä tulee, minne se menee, paljonko jää viikolle rahaa ja mihin muuhun minulla on varaa, paljonko jää säästöön jne.
Eli toimeentulon tippuminen on omalla tavallaan ollut minulle taloudellisen hyvinvointini pelastus.
Uskon, että jos minulla olisi käytössäni enemmän rahaa, sitä myös menisi enemmän. Siksi odotankin innolla, mitä kaikkea opin, ja miten tämä tuleva vuosi vaikuttaa pitkällä aikatähtäimellä omaan taloudelliseen käyttäytymiseeni ja sitä kautta hyvinvointiini.
Toivoisin, että myös sitten kun tuloni taas kasvavat, pystyisin silti kuluttamaan vain sen pakollisen, ja saamaan lisäarvoa taloudelliselle hyvinvoinnilleni sitä kautta. Voisin olla varma siitä, että minulla on sukanvarressa jotain pesukoneen hajoamista varten sekä pystyisin myös säästämään lapsilleni jotain.
Mitä sinulle merkitsee taloudellinen hyvinvointi? Onko se sinulle taloudellista riippumattomuutta? Vapautta? Vai sitä, että raha riittää pakollisiin menoihin, ja vähän päällekin?
Elämäni mullistui myös taloudellisesti jätettyäni yrittäjyyden taakseni, ja jäätyäni hetkeksi kotiäidiksi. Ensi viikolla alkava Äitiysloma tarkoittaa sitä, etten palaa työelämään ennen ensi kesää.
Minulla ei ole yrittäjänä ollut mahdollisuutta suuriin YEL maksuihin, vaan olen maksanut juuri sen verran kuin olen pystynyt. Tämä tarkoittaa siis sitä, että aikalailla minimillä mennään siihen asti, kunnes pääsen takaisin työelämään.
Minun on myönnettävä, että nämä kolme kuukautta, mitä olen nyt ollut kotona, ovat opettaneet minulle rahasta enemmän kuin koko tähän astinen elämäni. Paljon on tullut nähtyä ja opittua 35 vuoden aikana, mutta rahan suhteen silmäni ovat avautuneet näiden kuluneen kolmen kuukauden aikana isosti.
Minulla on ollut myös enemmän aikaa tutkia talouteen liittyen internetin ihmeellistä maailmaa. Olen törmännyt toistuvasti päivittäin samoihin teemoihin " taloudellinen vapaus", " taloudellinen riippumattomuus". Olen törmännyt siihen tosi asiaan, että joka tuutista meitä kehtoitetaan vaurastumaan, takaamaan oma hyvinvointimme vaurastumisen kautta.
Totuus on kuitenkin se, että raha ei takaa meille hyvinvointia. On kuitenkin olemassa sellainen määritelmä kuin taloudellinen hyvinvointi. Ainakin itse pidän taloudellista hyvinvointi yhtenä elämän osa-alueena sekä hyvinvoinnin osa-alueena.
Rahalla on aivan valtavan suuri rooli elämän osa-alueiden helpottajana. Mielestäni liiankin suuri. Raha kyllä mahdollistaa asioita, mutta se ei tee elämästämme onnellista tai jotenkin parempaa. Toki hetkellisesti. Tuntuu, että olemme niin rakastuneita rahaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin, että rahasta on itseasiassa tullut tekijä, joka rajoittaa elämäämme.
Säästäminen tottakai on viisasta. Ikinä ei voi tietää mitä tapahtuu, siksi olisi hyvä olla se kuuluisa puskuri rahasto. Minulla itselläni sitä ei ole, vielä, mutta joskus on.
On totta, että raha voi toimia joko kirouksena tai siunauksena. Se riippuu täysin siitä, miten rahaan asennoituu ja miten sitä elämässään käyttää.
Nimenomaan tämä asenne ja se, miten rahaa käytämme kuvastaa taloudellista hyvinvointiamme. Joskus raha saa jopa kaiken näyttämään todella itsekkäältä. kaikesta on saatava voittoa, joskus hinnalla millä hyvänsä. Raha aiheuttaa paljon riitaa, ja taitaa se olla yksi suurimmista avioerojenkin syistä. Myönnän, että myös omassa avioliitossani raha on usein ollut riidan aiheena.
Taloudellinen hyvinvointi ei ole taloudellista riippumattomuutta, tai taloudellista vapautta, se on taloudellista tasapainoa. Tällä tasapainolla tarkoitan sitä, että toimeentulosi riittää pakollisiin laskuihin, ruokaan, ja ideaali tilanteessa saat joka kuukausi sukan varteen jotakin, tai sinulle jää hieman rahaa kulutukseen.
Taloudelliseen hyvinvointiin liittyy vahvasti myös taloudellinen osaaminen, talouden hallinta sekä taloudellinen käyttäytyminen. Näistä tekijöistä syntyy taloudellinen tasapaino, joka luo taloudellista hyvinvointia. On kuitenkin selvää, että taloudellisella hyvinvoinnilla on iso merkitys kun puhutaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
Ehkä isoimmaksi tekijäksi omassa arjessani on noussut oma talouskäyttäytymiseni, ja se millaiseksi arvion oman talouskäyttäytymiseni. Olenko siihen tyytyväinen vai en.
Olen ollut hyvin yllättynyt siitä, miten vähällä sitä voikaan pärjätä, kun on yksinkertaisesti pakko. Silti mitään ei ole puuttunut. Joka päivä olemme kaikki saaneet syödäksemme, kaikilla on ehjät (ainakin osittain, hehe) vaatteet päällämme. Se, etten ole pystynyt ostamaan kuin pakolliset ruokatarvikkeet sekä maksamaan pakolliset laskut, ei ole vähentänyt onnellisuuden tunnettani. Itseasiassa minusta tuntuu, että tämä tiukempi taloudellinen tilanne ei suinkaan ole huonontanut taloudellista hyvivnointiani, vaan parantanut sitä.
Muistan, miten tarkkoja omat isovanhempani olivat kulutuksestaan. Mummoni merkkasi jokaisen tulevan ja kulutetun pennin ruutuvihkoon, ja kaikki ylimääräinen säästettiin pahan päivän varalle. Vuosien varrella olen välillä pohtinut, että voi kun pystyisin itsekin tekemään niin.
En ole vielä siinä pisteessä, että merkkaisin kaiken ylös, sillä usein sen unohdan. Mutta olen päässyt taloudellisessa suunnitelmallisuudessani siihen pisteeseen, että tiedän tarkasti mitä tulee, minne se menee, paljonko jää viikolle rahaa ja mihin muuhun minulla on varaa, paljonko jää säästöön jne.
Eli toimeentulon tippuminen on omalla tavallaan ollut minulle taloudellisen hyvinvointini pelastus.
Uskon, että jos minulla olisi käytössäni enemmän rahaa, sitä myös menisi enemmän. Siksi odotankin innolla, mitä kaikkea opin, ja miten tämä tuleva vuosi vaikuttaa pitkällä aikatähtäimellä omaan taloudelliseen käyttäytymiseeni ja sitä kautta hyvinvointiini.
Toivoisin, että myös sitten kun tuloni taas kasvavat, pystyisin silti kuluttamaan vain sen pakollisen, ja saamaan lisäarvoa taloudelliselle hyvinvoinnilleni sitä kautta. Voisin olla varma siitä, että minulla on sukanvarressa jotain pesukoneen hajoamista varten sekä pystyisin myös säästämään lapsilleni jotain.
Mitä sinulle merkitsee taloudellinen hyvinvointi? Onko se sinulle taloudellista riippumattomuutta? Vapautta? Vai sitä, että raha riittää pakollisiin menoihin, ja vähän päällekin?
Kommentit
Lähetä kommentti